Kotimainen muotiala on tällä hetkellä historiallisen murroksen ja selviytymistaistelun keskiössä. Useat tunnetut suomalaiset brändit ovat joutuneet ilmoittamaan toimintansa lopettamisesta tai hakeutumaan konkurssiin. Viimeisin uutinen alalta oli designtalo Lovian ajautuminen konkurssiin viime vuoden lopulla. Lovian tarina on symbolinen monelle muulle pienelle ja keskisuurelle toimijalle.

Lovian toimitusjohtaja Outi Korpilaakso on kuvannut tilannetta avoimesti ja rehellisesti. Yrityksen tavoitteena oli edistää kestävää kiertotaloutta käyttämällä raaka-aineenaan ylijäämämateriaaleja. Erityisesti lohen- ja hirvennahasta valmistetut asusteet herättivät kiinnostusta ekologisuudellaan. Silti arvot ja intohimo eivät riittäneet pelastamaan yritystä haastavassa markkinatilanteessa.

Korpilaakso on myöntänyt julkisuudessa, että epävarmuus alkoi painaa jo viime keväänä. Yrityksen johto yritti löytää ratkaisuja jatkuvuuden turvaamiseksi pitkään. On suuri pettymys, ettei yritystä pystytty viemään tämän pidemmälle. Syyt löytyvät kuitenkin usein yrityksen ulkopuolisista tekijöistä.

Kuluttajien ostovoima on heikentynyt

Suomalaisten kuluttajien taloudellinen liikkumavara on kaventunut merkittävästi viime vuosien aikana. Inflaatio ja nousevat elinkustannukset ovat pakottaneet monet miettimään hankintojaan tarkasti. Kalliit design-tuotteet, kuten satojen eurojen laukut, eivät ole välttämättömyyshyödykkeitä. Kun talous sakkaa, ensimmäisenä karsitaan juuri tällaisista hankinnoista.

Myös kulutustottumukset ovat muuttuneet pysyvästi kestävämpään suuntaan, mutta eri tavalla. Second hand -kaupan valtavirtaistuminen on vaikuttanut uusien premium-tuotteiden myyntiin. Kuluttajat etsivät laadukkaita merkkejä käytettynä sen sijaan, että ostaisivat niitä uutena. Tämä on positiivista ympäristölle, mutta haastavaa uusien tuotteiden valmistajille.

Lovian kohdalla laukku nähtiin pikemminkin investointina kuin päivittäisenä tarpeena. Korpilaakso pohtiikin, että laukku ei ole suora tarvetuote ihmisille. Kun ylimääräinen raha loppuu, tällaiset investoinnit jäävät tekemättä. Tämä on karu fakta, jonka monet muutkin kotimaiset brändit ovat kohdanneet.

Rahoitusmarkkinat ovat kiristyneet huomattavasti

Rahoituksen saaminen on muuttunut pienille ja keskisuurille muotialan yrityksille erittäin vaikeaksi. Koronapandemian jälkeinen aika on tuonut mukanaan tiukentuneet ehdot ja varovaisemmat rahoittajat. Monet yritykset tekivät suuria panostuksia tuotekehitykseen ja kestävyyteen juuri ennen kriisiä. Rahahanat menivät kuitenkin kiinni juuri silloin, kun kasvua olisi pitänyt hakea.

Kansainvälistyminen olisi monelle brändille ainoa keino saavuttaa riittävä volyymi. Suomen sisämarkkinat ovat yksinkertaisesti liian pienet kapean segmentin luksustuotteille. Kansainvälisille markkinoille lähteminen vaatii kuitenkin merkittävää pääomaa ja markkinointipanostuksia. Ilman ulkopuolista rahoitusta tämä askel jää usein ottamatta.

Korpilaakso totesi, että yrityksen jatkuvuus olisi vaatinut nopeampaa siirtymistä ulkomaille. Ehdot käytössä olleille rahoitusinstrumenteille muuttuivat kuitenkin liian raskaiksi. Tämä loi tilanteen, jossa kasvu pysähtyi ja kassa alkoi tyhjentyä. Vastaavia tarinoita kuullaan tällä hetkellä monelta suunnalta.

Halpatuonti ja ultrapikamuoti haastavat

Suomen tekstiili ja muoti ry:n asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa markkinoiden vinoutumisesta. Kiinalainen ultrapikamuoti vyöryy Eurooppaan ja Suomeen ennennäkemättömällä vauhdilla. Nämä toimijat pystyvät tuottamaan tavaraa hinnoilla, joihin kotimaisilla yrityksillä ei ole mahdollisuutta. Se luo epäreilun kilpailuasetelman, jossa vastuullisuus häviää hinnalla.

Viranomaiset ja EU-taso ovat kuitenkin heräämässä tähän vakavaan ongelmaan. Tulevat muutokset pienpakettien tullimaksuissa nähdään yhtenä keinona tasapainottaa tilannetta. Tällä hetkellä alle 150 euron tilaukset EU:n ulkopuolelta on voitu tuoda ilman tullia. Tämä porsaanreikä on suosinut erityisesti kiinalaisia verkkokauppajättejä.

Uudet säädökset velvoittavat jatkossa maksamaan tullia myös näistä pienemmistä lähetyksistä. Tämä voi vähentää halpatuonnin houkuttelevuutta ja tukea paikallista kauppaa. Asiantuntijat pitävät tätä tervetulleena muutoksena, vaikka se ei yksin pelastakaan alaa. Se on kuitenkin askel kohti oikeudenmukaisempaa markkinaympäristöä.

Menestyksen eväät kansainvälisillä kentillä

Vaikka moni yritys on kaatunut, joukossa on myös valopilkkuja ja selviytyjiä. Menestyvät suomalaisbrändit, kuten Marimekko, ovat pystyneet vakiinnuttamaan asemansa globaalisti. Niiden kohdalla kotimaan kysyntä on toiminut hyvänä pohjana, mutta varsinainen kasvu tulee muualta. Tämä osoittaa, että suomalaisella muotoilulla on edelleen kysyntää maailmalla.

Pelkkä vienti on kuitenkin vaikea rakentaa, jos perusta kotimaassa ei ole kunnossa. Kotimaisen kulutuksen vauhdittuminen on elintärkeää, jotta yritykset pysyvät pystyssä kehitysvaiheen yli. Brändin arvon ja tunnettuuden kasvattaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja resursseja. Sijoittajien tuki on tässä prosessissa usein ratkaisevassa roolissa.

Muotiala tarvitsee nyt uudenlaista rohkeutta ja mahdollisesti uusia liiketoimintamalleja. Kiertotalous ja aineeton arvo ovat teemoja, joissa Suomi voi olla edelläkävijä. Loviankin missiona ollut täydellinen kiertokulku on edelleen tavoiteltava päämäärä. Vastuullisten arvojen päälle rakennettu liiketoiminto on tulevaisuuden suunta.

Usko tulevaisuuteen säilyy vaikeuksista huolimatta

Vaikka Lovian matka itsenäisenä yrityksenä päättyi, sen perintö jää elämään. Yrityksen kehittämä täysin kierrätettävä laukku jatkaa tuotannossa toisen toimijan alaisuudessa. Tämä on osoitus siitä, että innovaatioilla on arvoa myös konkurssin jälkeen. Korpilaakso itse uskoo edelleen vahvasti vastuullisen muodin voimaan.

Uudet tekijät alalla perustavat liiketoimintansa usein jo suoraan kestäville arvoille. Oppia on otettu edeltäjien haasteista ja markkinan muuttumisesta. Kotimainen muoti ei ole kuolemassa, vaan se on muuntumassa uuteen muotoon. Tärkeintä on, että suomalainen osaaminen ja design säilyttävät paikkansa.

Tulevaisuudessa kotimaiset brändit saattavat olla entistä verkostoituneempia ja ketterämpiä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä voi tarjota suojaa globaaleja markkinavoimia vastaan. Kuluttajien valinnoilla on kuitenkin suurin merkitys kotimaisen työn tukemisessa. Jokainen ostopäätös on ääni kotimaisen osaamisen puolesta.

Viime vuosien konkurssiaalto muotialalla

Muotialan vaikeudet ovat koskettaneet monia perinteisiä ja uusia nimiä:

• Lovia: Tunnettu ylijäämänahan hyödyntäjä ja kestävän muodin edelläkävijä.
• Papu Design: Lasten ja aikuisten vaatteista tunnettu brändi, joka hakeutui konkurssiin.
• Samuji: Taiteellisesta ja laadukkaasta designistaan kiitetty talo, joka koki kovia taloudellisesti.
• Arela: Laadukkaisiin neuleisiin erikoistunut merkki, joka joutui lopettamaan toimintansa.
• R/H Studio: Urbaania ja oivaltavaa muotia edustanut yritys, jonka tarina päättyi.

Tietolähteet: Yle Uutiset, Helsingin Sanomat, Suomen Tekstiili ja Muoti ry, Tulli, Tilastokeskus.