pikamuoti

Suomalaiset edelläkävijöitä kiertokaupassa – uhkaako halpamuoti kestävyysbuumin?

Suomi nousee esiin maailmanlaajuisena edelläkävijänä käytetyn tavaran ostamisessa, mikä heijastaa kasvavaa tietoisuutta ja intoa kiertokauppaa kohtaan. Kaupan liiton tuoreen tutkimuksen mukaan peräti 66 prosenttia suomalaisista on viimeisen vuoden aikana ostanut käytettyjä tuotteita, ja nuorten, alle 30-vuotiaiden, keskuudessa luku nousee huimaan 81 prosenttiin. Tämä vahva trendi on vauhdittanut koko kiertokaupan kuluttajamarkkinaa, jonka arvo on kahdessa vuodessa kasvanut peräti 56 prosenttia ja on nyt noin 1,4 miljardia euroa. Kasvu on ollut nopeaa ja osoittaa, kuinka syvälle second hand -kulttuuri on juurtunut suomalaisten arkeen, muuttaen samalla kulutustottumuksia aiempaa vastuullisempaan suuntaan. Tämä ilmiö ei rajoitu vain perinteisiin kirpputoreihin, vaan on laajentunut entistä enemmän yritysten ja kuluttajien väliseen kaupankäyntiin, mikä viestii kiertotalouden potentiaalista modernina liiketoimintamallina.

Euroopan tekstiiliala vaatii EU:lta ripeitä yoimia ultrapikamuotia vastaan

Aggressiivisesti mainostavat verkkokauppa-alustat ovat merkittävässä roolissa tämän ilmiön synnyssä ja leviämisessä, käyttäen hyväkseen nykyisiä sääntelyaukkoja ja kuluttajien ostopäätöksiin vaikuttavia algoritmeja. Ne ovat luoneet uudenlaisen ostokulttuurin, jossa vaatteita tilataan jatkuvasti ja usein hyvin edulliseen hintaan, tietämättä tuotteiden todellista alkuperää, valmistusolosuhteita tai käytettyjä materiaaleja. Tämä verkkokauppojen räjähdysmäinen kasvu, jonka myötä Eurooppaan toimitettiin pelkästään vuonna 2024 jo 4,5 miljardia pakettia EU:n ulkopuolelta, on osoitus siitä, miten nopeasti digitaaliset markkinat voivat muuttaa perinteisen kaupankäynnin rakenteita ja vaatia uudenlaista lainsäädäntöä.