Suomen tekstiili- ja muotiala (STJM) elää haastavia aikoja, sillä halpatuonti ulkomailta vaikuttaa dramaattisesti kotimaiseen kysyntään. Lähes kaksi kolmesta alan yrityksestä näkee halpatuonnin suoraan vaikuttavan liikevaihtoon ja kannattavuuteen, selviää liiton joulukuun suhdannekyselystä. Alan kokonaisnäkymät heikkenivät entisestään edelliseen kvartaaliin verrattuna, mikä alleviivaa kotimaisten toimijoiden vaikeaa tilannetta. Vahva hintakilpailu yhdessä heikentyneen kuluttajakysynnän kanssa luo myrkyllisen yhdistelmän kotimaisille pienyrityksille ja suuremmillekin toimijoille.

Kysyntä heikkenee, rahoitus on tiukassa

Alan yritykset nostivat suurimmiksi kasvun esteiksi suhdannekyselyssä kaksi keskeistä tekijää: heikon kysynnän ja rahoituksen puutteen. Peräti 60 prosenttia vastaajista tunnisti halpatuonnin merkittäväksi tekijäksi kotimaisen kysynnän heikkenemisessä.

STJM:n tilasto- ja talousasiantuntija Ville Salonen korostaa tilanteen monitahoisuutta. Moni yritys on joutunut turvautumaan ikäviin toimenpiteisiin: yli neljännes kyselyyn vastanneista on joutunut irtisanomaan tai lomauttamaan työntekijöitään. Halpatuonnilla on Salosen mukaan aitoja kansantaloudellisia vaikutuksia, jotka heijastuvat työllisyyteen ja verotuloihin. Samalla immateriaalioikeuksien (IPO) valvonta on tullut yhä tärkeämmäksi, sillä yli viidennes vastaajista on joutunut panostamaan siihen suuria summia.

Sääntely ja halvat hinnat puristavat yrittäjiä

Alan yritysten avoimissa vastauksissa nousi esiin syvä huoli toimintaympäristön epätasapainosta. Pienyrittäjät kokevat olevansa puristuksessa eurooppalaisen lainsäädännön ja halpatuonnin alhaisten hintojen välissä. Yksi vaatealan pienyrittäjä kuvaili haasteita pysyä mukana kaikissa standardeihin ja velvoitteisiin liittyvissä asioissa, sillä uusia vaatimuksia tulee koko ajan lisää joka suunnasta. Tässä tilanteessa on erittäin vaikea kilpailla alhaisten hintojen kanssa noudattaen samalla tiukasti eurooppalaista lainsäädäntöä.

Laaduttomat halpatuotteet vaarantavat toisen pienyrittäjän mukaan kokonaisten tuoteryhmien maineen. Kuluttaja ei usein pysty erottamaan tuotteiden laatuun tai turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ostopäätöstä tehdessään. Tämä johtaa siihen, että kuluttajilla on vääristynyt käsitys siitä, mitä hyvälaatuisten tekstiilituotteiden tulisi maksaa. Halpatuonti on saattanut vaikuttaa siihenkin, miksi hyvätkin brändit joutuvat myymään tuotteita suurilla alennuksilla ympäri vuoden.

Hintavetoisuus ja digimarkkinointi luovat myrkyllisen seoksen

Halpatuontiyhtiöiden alhaiset hinnat ja niiden aggressiiviset markkinointipanostukset, erityisesti digitaalisissa kanavissa, luovat markkinoille myrkyllisen yhdistelmän kotimaisille toimijoille. Kuluttajat tekevät edelleen ostopäätöksiä vahvasti hinnan perusteella, mikä asettaa kotimaiset, vastuullisemmat ja laadukkaammat tuotteet vaikeaan asemaan. Yhden vastaajan mukaan tässä toimintaympäristössä, jossa suuret ulkomaiset toimijat voivat toimia eri pelisääntöjen mukaan, tuore kotimainen toimija saa todellakin ”etsiä ihmeitä” menestyäkseen.

Kotimaiset yritykset joutuvat kilpailemaan toimijoita vastaan, joilla ei välttämättä ole samoja velvoitteita esimerkiksi työvoiman tai ympäristöstandardien suhteen. Tällainen epätasa-arvoinen kilpailutilanne vääristää markkinoita ja heikentää kotimaisen tuotannon edellytyksiä. Vaikka kuluttajat arvostaisivat vastuullisuutta, hinta on monille edelleen ratkaiseva tekijä ostopäätöstä tehtäessä.

Ala kaipaa selkeää käännettä ja tukea kansainvälistymiseen

Tekstiili- ja muotialan kokonaistilanne on jatkunut synkkänä jo pitkään. Vaikka vaatteiden valmistuksessa nähtiinkin kauan kaivattu positiivinen kvartaali liikevaihtokehityksen osalta, selkeää yleistä käännettä ei ole vieläkään näkyvissä. Joulukuun suhdannekyselyn mukaan alan tunnelmat ovat edelleen mollivoittoiset. Lähes 70 prosenttia yrityksistä ilmoitti syksyn liikevaihdon olleen viime vuoden syksyn tasoa tai jopa huonompi, eikä edes viime vuoden vertailuluvut olleet hyviä.

Tilastojen valossa tulevaisuus näyttää haastavalta, sillä vain 17 prosenttia alan yrityksistä odottaa yritystoimintansa laajentuvan seuraavan kolmen kuukauden aikana. Kuitenkin on olemassa myös toivon pilkahduksia: 40 prosenttia vastanneista uskoo, että vuosi 2026 tuo positiivisen muutoksen yrityksensä liiketoimintaan. Valtaosa ei kuitenkaan usko tähän, mikä tarkoittaa, että varsinaista laaja-alaista käännettä ei ole syytä odottaa lähiaikoina.

Kansainvälinen kasvu vaatii investointeja

Kotimarkkina on tekstiili- ja muotialan yrityksille usein liian pieni, minkä vuoksi kasvu edellyttää kansainvälistä liiketoimintaa. Kansainvälistyminen vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja, mihin yritysten kassat ovat tällä hetkellä liian tyhjät. Eräs vaatealan pienyrittäjä nosti esiin, että kehitystoimintaan on mahdollista saada taloudellista apua, mutta itse investointiin kansainvälistymiseen ei tukea ole saatavilla.

Tilannetta on entisestään vaikeuttanut messuavustuksen lakkauttaminen. Kansainväliset messut ovat olleet perinteisesti tärkeä väylä uusien markkinoiden ja ostajien löytämiseen. Messuavustuksen puuttuminen tekee kansainvälistymisen entistä vaikeammaksi erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on jo valmiiksi tiukat resurssit. Hallituksen tulisi pohtia uusia tapoja tukea yritysten kansainvälistymistä ja kasvua.

Tekstiili- ja muotialan kasvun esteet

Suomen Tekstiili & Muoti ry:n suhdannekyselyn perusteella alan yritykset kohtaavat useita merkittäviä haasteita, jotka estävät kasvua ja heikentävät kannattavuutta.

• Halpatuontivyöry: Ulkomainen halpatuonti vääristää hintakilpailua ja heikentää kotimaista kysyntää merkittävästi.
• Heikko kysyntä: Kuluttajien ostovoiman heikkeneminen ja hintavetoiset ostopäätökset vähentävät laadukkaampien tuotteiden kysyntää.
• Rahoituksen puute: Yritysten kassat ovat tyhjät, eikä investointikykyä kansainvälistymiseen tai uuteen tuotantoon ole.
• Sääntelytaakka: Jatkuvasti kasvavat standardit ja velvoitteet lisäävät kustannuksia ja byrokratiaa, tehden kilpailusta halpatuonnin kanssa entistä vaikeampaa.
• Tuen puute kansainvälistymiseen: Erityisesti messuavustuksen lakkauttaminen on vaikeuttanut pienten yritysten pääsyä ulkomaille.
• Mainehaitta: Laaduttomat halpatuotteet vaarantavat kokonaisten tuoteryhmien maineen ja tekevät kuluttajille vaikeaksi erottaa laadukkaat tuotteet huonoista.