Tekstiili- ja muotialan yritykset arvioivat osaajatarpeensa kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana. Osaavan työvoiman löytämisessä on kuitenkin haasteita ja kotimaisen tuotannon tehtäviin on erityisen vaikeaa löytää tekijöitä. Tulokset selviävät Suomen Tekstiili & Muodin tuoreesta osaamiskartoituksesta.

Suomen Tekstiili & Muodin osaamiskartoitukseen vastanneista yrityksistä lähes 70 prosentilla on tällä hetkellä melko tai erittäin vaikeaa löytää osaavaa työvoimaa. Samalla yritykset ennakoivat, että henkilöstötarve tulee kasvamaan seuraavan viiden vuoden aikana liiketoiminnan kasvun, kansainvälistymisen ja eläköitymisien myötä.

Tuotekehitys ja laadunhallinta, myynti, asiakkuuksien ja jakelukanavien hallinta sekä ompelu nousivat jälleen kolmeksi tärkeimmäksi osaamisalueeksi yritysten lähivuosien rekrytointitarpeissa. Sama kolmen kärki nousi esille myös vuoden 2022 osaamiskartoituksessa.

Tuotekehitys ja laadunhallinta on yrityksille lisäksi tärkein lisäkoulutusaihe. Saman aiheen ympärillä on siis tarve tehdä sekä rekrytointeja että lisäkouluttaa nykyistä henkilöstöä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta koetaan myös hyödylliseksi yhteistyömuodoksi oppilaitosten kanssa.

”Suomalaisen tekstiili- ja muotialan vahvuus on erikoistumisessa ja laadukas tuote on keskiössä. Tuotekehitys on luonnollisesti yrityksissä keskeisessä asemassa. Vastuullisuus on monen yrityksen strategian ytimessä ja tuleva EU-sääntely, kuten tuotteiden ympäristökestävyysvaatimuksiin kohdistuva ekosuunnitteluasetus ja digitaalinen tuotepassi, haastaa yrityksiä kehitystyöhön”, kertoo osaamisen ja vetovoiman asiantuntija Auri Kohola Suomen Tekstiili & Muodista.

Yritykset ovat heränneet datan merkitykseen liiketoiminnalle

Digitalisaatio on merkittävä uudistusvoima tekstiili- ja muotialalla, mutta vahvasti pk-painotteisella toimialalla harvalla yrityksellä on mahdollisuus tehdä siihen kohdennettuja rekrytointeja.

Datanhallinta on noussut tuotekehityksen ja laadunhallinnan ohella tärkeäksi lisäkoulutustarpeeksi, ja sen osuus on noussut jopa 39 prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Myös digitaalisiin työkaluihin liittyen nähdään koulutustarpeita.

”Datan avulla on mahdollista esimerkiksi tehostaa liiketoimintaprosesseja ja asiakkuuksien hallintaa, mikä on jo nyt hyvin viety käytäntöön alan yrityksissä. Seuraava askel on tunnistaa mahdollinen uusi liiketoiminta, jota datan avulla voidaan luoda”, taustoittaa tuloksia Suomen Tekstiili & Muodin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski.

Kotimainen tuotanto ei jatku ilman osaavia tekijöitä

Suomen Tekstiili & Muodin jäsenyrityksissä ollaan huolissaan osaavan työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa. Kuivapukuja Turussa valmistavalle Ursuitille käsillä tekemisen taito on liiketoiminnan keskiössä.

”Suomalainen erikoistekstiilien valmistus, kuten meidän kuivapuvut, ovat maamme huoltovarmuuden kannalta merkittävä asia. Mikäli panostukset tekstiilialan koulutukseen vähenevät, mahdollisuutemme löytää uusia osaajia pienenevät entisestään”, korostaa Ursuit Oy:n talous- ja henkilöstöpäällikkö Heidi Sarmas.

”Uusien kykyjen houkutteleminen alalle on tärkeää, sillä innovaatioiden syntyminen ja uusien teknologioiden haltuun ottaminen mahdollistavat suomalainen tekstiiliteollisuuden kilpailukyvyn säilymisen”, jatkaa Sarmas.

Kyselyyn vastanneet yritykset näkevät koulutuksen sisältöjen kehittämisen yrityslähtöisemmäksi tärkeäksi ratkaisuksi osaavan työvoiman takaamisessa. Myös yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kesken pitäisi tiivistää. Suomen Tekstiili & Muoti on vastannut tähän haasteeseen ylläpitämällä Tekstiiliakatemia-yhteistyöverkostoa alan oppilaitoksille ja jäsenyrityksilleen.

Ammatillisten opiskelijoiden koulutussopimukset ja työssäoppiminen yrityksissä on yritysten näkökulmasta tärkein ja merkittävin yhteistyömuoto oppilaitosten kanssa.

”Halua ja kiinnostusta oppilaitosyhteistyölle löytyisi, mutta koko ajan harveneva oppilaitosverkosto haastaa yhteistyötä. Monella yrityksellä on pitkät välimatkat lähimpään ammatilliseen oppilaitokseen, joka tarjoaisi niiden kannalta tärkeää koulutusta”, kertoo Auri Kohola.

Teollisen tuotannon tehtäviin kaikkiaan koetaan löytyvän heikosti tekijöitä ja tehtäviin koulutetaan lähtökohtaisesti yrityksissä.

”Esimerkiksi ompelukonemekaanikkoja on koulutettu Suomessa viimeksi 1990-luvulla ja osaajat alkavat käydä vähiin. Alan koneiden ja laitteiden tekniset osaajat varmistavat tuotannon jatkuvuuden kuitenkin myös kriisitilanteissa, joten tätäkään osaamista ei saa päästä sammumaan Suomessa”, muistuttaa Kohola.

Apua osaajapulaan ollaan kyselyn perusteella valmiita hakemaan myös ulkomaisista osaajista. Vain neljännes vastaajista on rekrytoinut henkilöstöä ulkomailta, mutta valmius ja tahtotila ulkomaisten osaajien rekrytointiin koetaan hyväksi. Suomen kielen osaaminen koetaan edelleen tärkeäksi taidoksi yrityksistä (70 % vastaajista). Ulkomaisia osaajia kaivataan sekä työntekijöiksi että toimihenkilöiksi ja ylemmiksi toimihenkilöiksi.