Talotekniikkayritys Are on aloittanut yhteistyön suomalaisen älyvaateteknologiaa kehittävän Myontecin kanssa. Älyvaatemittaukset antavat tarkkaa tietoa eri työvaiheiden kuormittavuudesta.  

Suomessa tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsii noin joka viides työikäinen. Vuonna 2017 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneillä yleisin syy oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (34 prosenttia). Työikäisille tyypillisiä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia ovat erilaiset selän sekä niskan ja hartioiden vaivat. Etenkin rakennusalalla painitaan kyseisten terveysongelmien kanssa.  

– Rakennusalalle älyvaatemittaukset ovat erityisen hyödyllisiä, sillä fyysisesti kuormittavat työvaiheet saadaan näkyville, kuten myös yksilölliset kuormittumisen erot. Ylikuormittuminen ei ole ainoastaan tuki- ja liikuntaelimistön rasitusvammojen riskitekijä, vaan myös työturvallisuustekijä, kertoo Myontecin tuotepäällikkö Riitta Simonen. 

Älyvaatteisiin integroitu elektromyografia (EMG) mittaa lihasryhmien sähköistä aktiivisuutta, mikä antaa tietoa lihasryhmien kuormittumisesta eri työtehtävissä. Mitattuja arvoja verrataan työntekijän omaan maksimivoimatasoon. Tuloksia peilataan sykemittarilla ja liikesensoreilla saatavaan dataan.  

Raskain työvaihe ei ole aina kuormittavin 

Älyvaatemittaukset kertovat sekä työntekijän yksilöllisten ominaisuuksien että työskentelyolosuhteiden vaikutuksesta kuormitukseen. Älyvaatteet mittaavat myös lihasten mikrotaukojen määrää. Suuri mikrotaukojen lukema kertoo, että lihas lepää tarpeeksi aktiivisuuden lomassa. 

– Asennustyössä kuormittavinta ei ole työvaiheiden vaatima voimankäyttö vaan niiden staattisuus. Usein toistuvat työvaiheet kuten sähköhyllyjen, ilmastointikanavien, putkien ja valaisinten asennus sekä kaapelin veto sisältävät suositusten ylittävän määrän käsien kohoasentoja. Mitä staattisemmasta työvaiheesta on kyse, sitä suurempaa kuormitus mittaustulosten mukaan on, kertoo Aren työkykypäällikkö Laura Alalauri. 

Jo pienillä muutoksilla voi kuormitusta vähentää merkittävästi. Mittausten mukaan esimerkiksi sähköhyllyjen asennus on A-tikkailla seisten lihaskuormitukseltaan kaksinkertainen verrattuna nostimen päällä tehtävään asennukseen. Nostimella tehty asennustyö lisää myös käsilihasten mikrotaukojen määrän nelinkertaiseksi verrattuna A-tikkailla työskentelyyn. Nostimella tehtävä työ on myös turvallisempaa tikastyöskentelyyn verrattuna. 

Arella mittaustulosten suomat hyödyt on tunnistettu.   

– Tämän myötä voimme vahvistaa kaikkien työntekijöidemme tietämystä muun muassa työergonomiasta. Haluamme korostaa entisestään ajatusta, että pienilläkin muutoksilla työskentelytavoissa on merkitystä työkyvyn kannalta, Alalauri kertoo. 

Näin vähennät staattisen työn kuormittavuutta: 

Kiinnitä huomiota mikrotaukoihin ja palautumiseen
Staattisuus heikentää verenkiertoa ja aineenvaihduntaa lihaksissa sekä voi aiheuttaa vaivoja ja kipuja. Pitkittyessään staattinen lihastyö ja puutteelliset mikrotauot voivat aikaa myöten altistaa lihasten ja tukikudosten rasitusvammoille. 

Valitse nostin tai teline aina kun voit
Nostimen tai telineen päällä suoritettava asennustyö on sekä käsille että jaloille vähemmän kuormittavaa ja turvallisempaa kuin A-tikkailla tehden. 

Suosi raskaimmissa työvaiheissa parityöskentelyä 
Parityöskentely vähentää kuormitusta sekä parantaa työturvallisuutta ja työn sujuvuutta. Suorittavan roolin vaihto antaa ajoittain palautumishetken. 

Tauota työtä riittävästi
Työvaiheissa, joissa syke nousee koko työpäivän aikana 30–50 %:iin maksimista, työtä tulisi tauottaa noin 10 minuuttia tunnissa. Etenkin koko kehoa kuormittava ja staattinen lihastyö nostavat syketasoa.