Kuinka paljon seuraat päivän politiikkaa? Oletko kiinnostunut siitä edes vaalien aikaan? Ensi keväänä on edessä jälleen nimittäin eduskuntavaalit, ja jokaisen äänestäjän olisi hyvä seurata sen verran päätöksentekoa, että voisi omalla äänellään osallistua vaikuttamiseen. Seuraamalla politiikkoja ja puolueita, voi hyvinkin löytää sen oman puolueensa tai henkilönsä, jonka tekemiset ja lausunnot sopivat omaan ajatteluun. Tässä muutama poliitikko esittelyssä, ja lisää löytyy suomenpolitiikka.fi sivustolta.
Antti Kurvinen haluaa puolustaa Lakeuden kuntia
Ensimmäiset merkittävät tehtävät maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen poliittisella tiellä olivat lukion oppilaskunnan hallituksessa sekä Ylihärmän nuorisovaltuuston puheenjohtajana 2000-luvun alkupuolella. Kurvinen kertoo, että nuoruuden vimmalla saatiin aikaiseksi paljon tärkeää, kuten rock-konsertteja, lukion lakko ja koulun onnistunut nimenvaihto. Liiketoiminta painottui vessapaperin myyntiin sekä limuautomaatin ylläpitoon.
Vuonna 2004 Kurvisen naapuri ehdotti, että mies lähtisi kuntavaaliehdokkaaksi ja Kurvinen suostui. Hän suoritti lukiokavereidensa kanssa pienen kampanjan ja keräsi ääni 40 kpl. Viimeinen paikka arvottiin, eikä silloin napannut. Seuraavana vuonna Kurvinen pääsi kuntapolitiikan pariin varavaltuutettuna sekä kirjasto- ja kulttuurilautakunnan varapuheenjohtajana. Päästyään uuden Kauhavan kaupunginvaltuustoon vuonna 2008, siirtyi Kurvinen seuraavaksi vuodeksi Helsinkiin puoluetoimistolle. Lokakuussa 2009 hänestä tuli Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja.
Li Andersson haluaa edistää lasten, nuorten ja ikäihmisten asemaa
Varmaan kovinkaan moni ei tiedä, että ennen poliittista uraansa opetusministeri Li Andersson on tehnyt niin sanotusti “tavallisia töitä”. Hän on työskennellyt muun muassa Muumimaailmassa, hotellin vastaanottotyöntekijänä, tarjoilijana ja tiskaajana, Greenpeacen feissarina, lajittelijana hedelmätehtaalla Ranskassa sekä kääntäjänä.
Politiikassa Andersson on ollut mukana yli 10 vuotta. Edelleen häntä vie eteenpäin kolme isoa tavoitetta, jotka ovat ihmisten tasa-arvon lisääminen, köyhyyden vähentäminen sekä ilmastokriisin ratkaiseminen. Kaikin puolin Anderssonilla on mennyt politiikan kentillä melko mainiosti. Toukokuussa 2011 hänet valittiin Vasemmistonuorten puheenjohtajaksi, mutta saman vuoden eduskuntavaaleissa hän ylsi vain varasijalle asti. Vasta kevään 2015 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Turun kaupunginvaltuustoon Andersson pääsi vuonna 2012 ja vasemmistoliiton puheenjohtajaksi vuonna 2016.
Vähemmän tunnettu ministeri Honkonen fanittaa Macronia
Kansanedustajaksi vuonna 2015 noussut Petri Honkonenon Suomen ministereistä sieltä vähemmän tunnetusta päästä. Honkonen on kuitenkin ehtinyt jo paljon mukaan suhteellisen lyhyessä ajassa. Hänet valittiin syyskuussa 2019 Suomen Keskustan varapuheenjohtajaksi ja nimitettiin lopulta myös tiede- ja kulttuuriministeriksi keväällä 2022 Antti Kurvisen siirryttyä maa- ja metsätalousministeriksi. Aloittaessaan kansanedustajana, Honkonen oli eduskunnan pienituloisin uusi kansanedustaja. Hänen ansiotulonsa olivat edellisestä vuodelta vain 10 603 euroa, eikä pääomatuloja ollut. Eduskuntaan Honkonen tuli miltei suoraan opiskeluiden parista.
Tätä ennen Honkosella on riittänyt hommia europarlamenttivaalien ehdokkaana, Suomen keskustan puoluehallituksen jäsenenä ja Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana sekä Saarijärven kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2013 lähtien. Näiden lisäksi hän on sivistysvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan jäsen, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta varajäsen, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen sekä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varajäsen.
Sirpa Paatero sanoo olevansa “varsin tavallinen nainen”
Nyt kuntaministerin virkaa hoitava Sirpa Paatero on ehtinyt vuosien aikana pitää käsissään useampaa ministerin salkkua. SDP:hen hän liittyi jo vuonna 1979, mutta varsinaiseen politiikkaan tuli startti vasta vuoden 2000 kunnallisvaaleissa. – Voin sanoa kasvaneeni sosialidemokraatiksi, Paatero toteaa nettisivuillaan. Tällä hetkellä hän toimii mm. SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtajana, Kotkan kaupunginvaltuustossa, Kymenlaakson maakuntahallituksessa sekä Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajana.
Eduskuntaan Paatero nousi varasijalta vuonna 2006. Hänet valittiin ensin kehitysministeriksi Stubbin hallitukseen ja sitten Rinteen hallituksen kunta- ja omistajaohjausministeriksi 2019. Jälkimmäinen pesti ei mennyt ihan odotetusta, sillä Paatero ilmoitti eropyynnöstä saman vuoden marraskuussa. Pääministeri Antti Rinteen mukaan Paatero ei ollut noudattanut pääministerin ohjeita koskien Postin omistajaohjausta. Paateron eropyyntö ei ehtinyt sen pidemmälle, sillä koko Rinteen hallitus jätti eronpyynnön 3. joulukuuta 2019.
Suomalaisia perinteitä
Muistoilmoitus on perinteinen suomalainen tapa ilmoittaa läheisen poismenosta, siunaustilaisuuden ajankohdasta ja kutsua muistotilaisuuteen. Esimerkiksi Lohjan aluueella muistokirjoitus tai kuolinilmoitus on mahdollista julkaista Ykkös-Lohjassa aina keskiviikkoisin, ja ilmoitus tavoittaa hyvin koko Lohjan sekä maksuttoman verkkolehden kautta sukulaiset pidemmänkin matkan takaa.